lauantai 31. lokakuuta 2015

Lihaton lokakuu päättyy - kasvissyönnin ei tarvitse päättyä

Teksti: Sofia Böling

Olen ilokseni huomannut, että pienimmissäkin liikkeissä on vaivatonta tehdä lihattomia, kananmunattomia ja maidottomia valintoja. Kasvipohjaisia jugurtteja, kermaa ja maidon tapaisia juomia sekä linssejä, papuja ja soijarouhetta löytyy joka liikkeestä. Omia suosikkeja ei tosin aina löydy.

Sinulla on kuluttajana valta päättää, onko lähikaupassasi helppoa olla kasvissyöjä. Entisenä kaupan kesätyöntekijänä tiedän, että asiakas voi vaikuttaa myymälän valikoimaan avaamalla suunsa ja ehdottamalla myyjälle, että jotakin tuotetta tulisi myyntiin. Hyvän asiakaspalvelun omaavissa kaupoissa myyjiä on ohjeistettu kirjoittamaan asiakkaiden toiveet muistiin ja kertomaan niistä kauppiaalle.

Internetistä löytää nopeasti ideoita lihattomiin resepteihin, ja kasvis- ja vegaanikeittokirjojen määrä kasvaa. Eläinoikeusjärjestöt julkaisevat esitteitä, joissa on ohjeita herkullisisten kasvisruokien valmistukseen. Vaspin Lihaton Lokakuu -blogissa on julkaistu reseptejä.

Aina ei edes tarvitse laittaa itse ruokaa, koska lihattomien valmisruokien määrä kasvaa. Vain pienessä ja takapajuisessa osassa ravintoloita kasvisruokaa ei ole tarjolla.

Lokakuu päättyy, mutta kasvissyönnin jatkaminen on helppoa.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Resepti: kookos-kesäkurpitsakastike

Teksti: Milla Aalto
Resepti: Katariina Riipinen


Vaspin viime kesän luonnonharrastusleirillä Inarissa saatiin herkutella monipuolisilla kasvisruuilla. Nyt julkaisemme pidetyimmät reseptit leirin ruokalistalta. Neljäntenä vuorossa herkullinen kastike, jota tarjottiin leirillä tomaatti- ja linssiallergikoille erikoisruokavaliovaihtoehtona linssikeitolle.

Kookos-kesäkurpitsakastike
Kahdelle
Valmistusaika 15–30 min

1 rkl öljyä
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 tlk kookosmaitoa
n. 2 cm:n pala inkivääriä
mustapippuria
suolaa

Riisiä lisäkkeeksi

Pilko kesäkurpitsa melko ohuiksi paloiksi ja sipuli lohkoiksi. Paista pannulla ja lisää kookosmaito. Hienonna inkivääri ja lisää se ja mausteet kastikkeeseen. Tarkista maku.

lauantai 24. lokakuuta 2015

Mitä valita lihan tilalle?


Klassinen lautasmalli on varmasti iskostunut jokaisen suomalaisen mieleen. Puoli lautasellista salaattia, yksi neljäsosa lisuketta ja yksi neljäsosa proteiininlähdettä. Viipale leipää, lasi juomaa. Mikäli ajatus kasvissyönnistä hämmentää, johtuukin se varmasti osakseen siitä, että alakoulusta asti sisäistetty ruokailun kaava menee aivan pipariksi. Vai meneekö? 

Kasvissyönnin ei tarvitse tarkoittaa täyttä lautasellista salaattia ja perunaa, vaan lautasen neljäsosalle on löydettävissä monenlaista muutakin täytettä. Allekirjoittanut testasi niistä muutaman.

Tofu

Soijasta valmistettu juustomainen tofu sopii loistavasti etenkin itämaisen keittiön ruokiin, mutta vain taivas on rajana kun tofu on kyseessä. Tofua pitää kuitenkin uskaltaa maustaa reilulla kädellä, sillä se ei sellaisenaan maistu juuri miltään. Nykyisin kaupasta saa kuitenkin valmiiksi marinoitua versiota, josta makua löytyy kylliksi. Pehmeä tofu sopii taas erilaisiin jälkiruokiin. 

Testin hengessä näin parhaaksi testata tofuruokaa vielä toistaiseksi jonkun muun kokkaamana. Paikaksi valikoitui pieni vietnamilainen ravintola Turun Forum-korttelissa. Friteerattu tofu, kasvikset ja nuudeli -annos oli lounasaikaan varsin edullinen ja mikä tärkeintä - erittäin hyvä! ”Friteerattu” saattaa kahvahduttaa maltillistakin ruokahifistelijää, mutta annoksen raikkaus ei tästä valmistustavasta häiriintynyt lainkaan. Tofu täyttää yllättävän nopeasti, joten annoksen jälkeen tunsi olevansa enemmän kuin kylläinen, mutta olo oli kaukana raskaasta. 
Seuraavaksi aion rohkaistua ostamaan valmiiksi marinoitua tofua ja koittaa sukeltaa aasialaiseen makumaailmaan omassa keittiössäni. Ilman frittikeitintä tosin.

Soijarouhe/-pyörykkä/-leike

Soijasta on moneksi. Rouhe korvaa helposti jauhelihan, pyörykät lihapullat ja leike lihaisammat versionsa. Soijaa saa sekä tummana ja vaaleana, mutta tumman vaaleasta erottaa lähinnä väriaineet. Tottumattomalle soija saattaa aiheuttaa vatsanväänteitä, joten aloita tarjoilu vähitellen. 

Soija on itselleni ollut kenties tutuin kasvikunnan proteiinivalmiste. Kasvissyöjän keittiössä se onkin loistava peruselintarvike - halpaa kuin mikä ja säilyy suhteellisen pitkään. Luottoresepti onkin soijamakaronilaatikko, joka on syksyistä lohturuokaa parhaimmillaan. Kokkailu vastaa täysin perinteisen lihamakaronilaatikon valmistusta, korvaamalla lihan vain soijalla pakkauksen ohjeen mukaan. Siinäpä se.

Quorn

Suhteellisen uusi tulokas quorn on sieniproteiinia, vaikkei uskoisi. Quorn toimii erittäin pätevästi ruokiin siinä missä kana ja lihakin. Pakasteena myytävää quornia saa soijan tavoin rouheena, pyöryköinä ja leikkeinä

Quorn on se, mitä itse olen viime aikoina ollut eniten innoissani. Erittäin suuri vaikutus on varmasti ollut yliopiston kasvisruokalalla, josta saa lähes joka päivä quornia miljoonissa eri muodoissaan. Pyttipannua, leikettä, kastiketta, pyörykkää... Vielä kertaakaan en ole törmännyt huonoon annokseen, joten rouhetta on pakko olla nyt myös omassa pakkasessa. Väittäisin, että lihansyöjää on kaikista helpoin narauttaa tällä tuotteella - niin monikäyttöinen se on ja suutuntuma erittäin hyvä. Vain taivas ja maustekaappi on rajana! Ainoa miinus tulee hinnasta. Quorn on soijaan verrattuna kallista, mutta myös erittäin riittoisaa.

Härkäpapu

Pavuista ja kikherneistä saa jos minkälaista variaatiota. Proteiinia on runsaasti ja kotimaisia tuotteita on helpointa löytää tästä ryhmästä. Hinnaltaan pavut ja palkokasvit ovat myös tavallisesti varsin edullisia. Monelle kyseiset kasvit aiheuttavat tosin ikäviä vatsavaivoja, kuten itselleni. Kotimaisten ja edullisten kasvien perään haikalevalle vatsavaivaiselle on kuitenkin yksi loistava tuttavuus, joka on tavallisesti aivan liian aliarvostettu - härkäpapu. 

Tarkkaan ottaen härkäpapu ei ole papu, vaan virna, mutta jätetään biologia toistaiseksi sikseen. Härkäpapua on viljelty maassamme jo pitkään, siis todella pitkään. Viljelypinta-alat Suomessa ovat kasvaneet, mutta esimerkiksi reseptiikkaa löytyy vielä yllättävän vähän. Asiaan on tehtävä muutos, sillä itse yllätyin erittäin positiivisesti härkäpapurouheesta. Muromaiset härkäpavut sopivat ruokaan kuin ruokaan siinä missä esimerkiksi soijarouhekin. Suutuntuma on mielestäni härkäpavuissa jopa parempi. Härkäpapua kannattaa annostella yhtä kohtuudella, siinä missä soijarouhettakin, sillä se täyttää erittäin nopeasti. Härkäpapu oli hiljattain testissä myös retkipataruuissa, 3/3 suosittelisi! Jos soijan eettisyyskysymykset siis arveluttavat, tai etenkin miespuolisella kroppa ei sitä sulata, kannattaa kokeilla vastineeksi härkäpapua. 

***

Kaikki neljä ”lihan korviketta” ovat helppoja valmistaa, joten pelko pois kasvisruuan työläydestä! Työläin osuus on ennemminkin löytää tarvitsemasi tuote lähikaupan hyllystä, mutta kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kaikkia kannattaa kokeilla: härkäpapu ja soijarouhe säilyvät pitkään kuivatavarana, quorn pitkään pakastimessa ja tofullakin on yllättävän pitkä säilyvyys, vaikka kylmätavarana se myydäänkin. Ruokahävikkiä siis pilaantumisesta tuskin tulee, versus lihatuotteet. 


PS. Tässä kirjoituksessa sivuutin melko röyhkeästi kaikki tuotannon mahdolliset eettiset kysymykset tai hiilijalanjälkien erot. Näiden käsittely on jo aivan oman blogikirjoituksensa paikka. Sanomattakin selvää kuitenkin on, että mikään näistä neljästä ei yllä päästöiltään lähellekään lihakilon tuottamisen hiilijalanjälkeä. 

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Resepti: kasvissosekeitto

Teksti: Milla Aalto
Resepti: Katariina Riipinen


Vaspin viime kesän luonnonharrastusleirillä Inarissa saatiin herkutella monipuolisilla kasvisruuilla. Nyt julkaisemme pidetyimmät reseptit leirin ruokalistalta. Kolmantena herkullinen sosekeitto. Reseptiä on helppo muokata oman maun ja sesongin mukaan. Esimerkiksi kurpitsan voi korvata bataatilla.

Kasvissosekeitto
Neljälle
Valmistusaika noin tunti

1 l vettä tai kasvislientä
2 (jauhoista) perunaa
2-3 porkkanaa
pieni kukkakaali
puolikas tai pieni kurpitsa (esim. myskikurpitsa tai hokkaidonkurpitsa)
1 sipuli
paprikajauhetta
cayennenpippuria
suolaa (jos et käytä valmiiksi suolaista kasvislientä esim. liemikuutioista, lisää suolaa n. 1 tl, tai oman maun mukaan)

Halkaise kurpitsa ja poista siemenet. (Puhdistetut kurpitsansiemenet voi paahtaa uunissa tai pannulla ja käyttää esimerkiksi keiton päällä tai salaatissa.) Kuori ja pilko kurpitsa, perunat ja porkkanat. Pese ja pilko kukkakaali. Laita vesi kiehumaan (lisää esim. kasvisliemikuutiot tai suola) ja lisää pilkotut kasvikset veteen. Pilko sipuli viimeiseksi ja lisää se keittoon, kun kasvikset alkavat kypsyä. Keitä n. 30 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Lisää mausteet, ota keitto pois liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Tarkista maku.


maanantai 19. lokakuuta 2015

Resepti: uunijuurekset

Teksti: Milla Aalto
Resepti: Katariina Riipinen


Vaspin viime kesän luonnonharrastusleirillä Inarissa saatiin herkutella monipuolisilla kasvisruuilla. Nyt julkaisemme pidetyimmät reseptit leirin ruokalistalta. Toisena vuorossa ovat makeat uunijuurekset. Huomaa, että juurekset kypsyvät hitaasti, joten ruuanlaitto kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Uunijuurekset
4-6:lle
Valmistusaika 2,5–3,5 tuntia

2 punajuurta
2-3 porkkanaa
1 lanttu
1 palsternakka
suolaa
timjamia
rosmariinia
mustapippuria
2 rkl siirappia tai hunajaa
2 rkl öljyä

Ohrahelmiä lisäkkeeksi

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Kuori ja pilko juurekset, ja levitä ne uunivuokaan. Ripottele mausteet juuresten päälle ja kaada päälle vielä hunaja tai siirappi ja öljy. Paista 2-3 tuntia. Hauduta lisäkkeeksi ohrahelmiä. Jos uunissa on tilaa, myös ohran voi kypsentää siellä.


lauantai 17. lokakuuta 2015

Resepti: linssi-kookoskeitto

Teksti: Milla Aalto
Resepti: Katariina Riipinen


Vaspin viime kesän luonnonharrastusleirillä Inarissa saatiin herkutella monipuolisilla kasvisruuilla. Nyt julkaisemme pidetyimmät reseptit leirin ruokalistalta. Ensimmäisenä vuorossa mausteinen linssi-kookoskeitto, jota saimme lounaalla toiseksi viimeisenä leiripäivänä ennen kanoottimelontaretkeä.

Linssi-kookoskeitto 
4-6 henkilölle
Valmistusaika 30-45 min

2 rkl öljyä
1 tl currya
1 maustemitallinen cayennenpippuria
1 maustemitallinen kardemummaa
1 maustemitallinen mustapippuria
ripaus kanelia
2 laakerinlehteä
1 sipuli
1-2 valkosipulin kynttä
1 pkt punaisia linssejä (n. 4-5 dl, esim. GoGreen)
2 prk tomaattimurskaa
n. 5 dl vettä tarvittaessa
1 tl suolaa
1 rkl fariinisokeria
1 rkl sitruunamehua
1 tlk kookosmaitoa tai -kermaa

Pilko sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljy kattilassa keskilämmöllä ja lisää mausteet. Paista sipulit kevyesti öljyssä. Lisää tomaattimurska (varo öljyn räiskymistä), suola ja huuhdellut linssit. Lisää vettä tarvittaessa.

Resepti on mukailtu Kotitaloustaito (2002) -kirjan pohjalta.


keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Koulu opetti syömään kasvisruokaa

Teksti: Sofia Böling

Aloittaessani yläkoulun huomasin, että kaikille yhteisen kasvisruokapäivän lisäksi koulussa oli päivittäin tarjolla lihaton vaihtoehto. Olin ollut seitsemännellä luokalla ehkä kuukauden, kun uskalsin kysyä keittäjältä, saako kasvisruokaa ottaa kuka tahansa ilman erillistä ilmoitusta. Vastaus oli kyllä.

Matkani vaihtoehtoisten proteiinilähteiden maailmaan alkoi. Koulun kasvisruuissa käytettiin monipuolisesti erilaisia papuja, linssejä, sieniä ja soijavalmisteita. Pian opin käyttämään niitä itsekin. Huomasin, että kasvissyönti on tehty helpoksi: kirjat ja netti ovat täynnä hyviä reseptejä.

Sen sijaan kotitaloustuntejani ei voi kehua kasvisruokailun edistämisestä. Ainoat lihattomat pääruuat, joita tunneilla valmistettiin, olivat muutamat kasvissosekeitot. Jauhelihaa käytettiin paljon. Teimme jauhelihasta ainakin jauhelihakeittoa, lasagnea, jauhelihakastiketta, liha-makaronilaatikkoa, hampurilaispihvejä, spagettivuokaa ja jauhelihapiirakkaa. Toivon hartaasti, että jauhelihan käyttöä kotitaloustunneilla on myöhemmin rajoitettu uusien ravitsemussuositusten myötä.

Monet koululaiset syövät kasvisruokaa silloin, kun se on heidän mielestään liharuokaa maukkaampaa. En ole syönyt liharuokaa koulussa muutamaan vuoteen, mutta mielestäni kasvisruoka näyttää joka päivä lihavaihtoehtoa houkuttelevammalta.

Kasvisruuasta kiinnostuneen nuoren kannattaa selvittää, voiko omassa koulussa ottaa kasvisruokaa ilman ilmoitusta. Turun yläkouluissa ja lukioissa on tarjolla päivittäin lakto-ovo-vegetaarista ruokaa, jota saa useimmin ottaa vapaasti.

Kiitän Turun kaupunkia siitä, että oppilaat saavat tutustua terveelliseen, ekologiseen ja eettiseen kasvisruokailuun!